Pirkko oli hiukan villikko torstain treenilöissä. Kiljahteli menemään hiukan holtittoman oloisesti ja tiputteli myös rimoja. Pitkien välitävetojen kanssa Pasilla oli pulmia sen kanssa. Hyppäsi iljettävästi myös päin yhtä siivekettä- hui ja yök. Välillä muuten näyttää siltä, että jotkut asiat ovat hankalampia koirille noilla sporttiksen lähes huomaamattoman pienillä siivekkeillä. Tilanteet tulee niille nopeampaan eteen kuin yleensä ja ajautuvat liian lähelle tms. Mutta samanlaiset pikkusiivekkeet ovat myös smartilla, joita usein arvokisoissa näkyy, joten hyvää treeniä totutella elämään niiden kanssa. Kepeille Raisa oli keksinyt haastetta tiukan sulkukulman kanssa ja päällejuoksua kera persjätönkin piti tilanteessa kestää. Sisäänmenot sujuivat hyvin, mutta kepeillä pysymisestä Pasi joutui hiukan neuvottelemaan Piken kanssa. Loppuviimeiksi jäi sellainen fiilis tuon neidin mielentilaa katsellessa, että liekkö juoksut tärppipäivineen tekee siitä vähän tunteikkaamman. Ja tosiaan kun noita rimojakin tuli alas enemmän kuin yleensä. Eipä tuo yleensä pahemmin tiputtele niitä. Tai no joo, justiinsa sillalailla sillöin tällöin tiputtaa, mitä on vaikeaa saada nollatoleranssiin. Mutta että tiputtaisi putkeen kolme hyppyä niinkuin tuolla teki. Enpä muista moista tapahtuneen sitten junnuaikojen.
Ylitin itseni ja koskin äsken raakaan lihaan ruuanlaittotarkoituksessa. Raa'at kalat ja lihat ovat yök juttuja mulle ja nuo vaiheet ruuan laitossa Pasi saa yleensä hoitaa. Täytyypä toivoa, että en turhaan uhrautunut tuota pataruokaa kokatessa. Pata on vain kerran käytetty ja jo viimeksi totesimme, että se olisi pitänyt käsitellä paremmin ennen käyttöönottoa. No enpä muistanut. Ehkä ruoka maistuu pitkään haudutetulta valurautapannulta. Nam.
Huomenna Elinan treeneihin Turkuun. Pasi treenailee Pirkon kanssa ja sitten tuo neiti torttu saa jäädä pienelle tauolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti