tiistai 7. elokuuta 2012

ihme tyyppejä

Mietiskelin tässä, että meidän koirilla (niinkuin tietty kaikilla koirilla) on omat hassut juttunsa ja tapansa.

Pirkolla on hassu tapa piileskellä puskissa. Lenkillä se usein menee tihrustamaan muuta laumaa jonkun kiven, kannon tai edes jonkun pikkupuskan tai oksan taakse. Itseasiassa tarkemmin ajateltuna sille hyvin riittää usein edes yksi korsi, joka nyt sattuu sojottamaan pystyssä. Sen takaa maailma näyttää ilmeisesti paljon jännemmältä tai sitten se vaan luulee, että muut ei näe sitä. Mene ja tiedä, mutta aika hassua kuitenkin. Alla piileskelykuvia, joita on lähes joka kuvasarjassa..







Ava haisee usein silliltä. Siitä sen yksi lempinimi on tullutkin. Kyseessä lienee jonkinmoiset anaalivaivat joten enpäs tiedä onko tuo niin herttaista. Ei ne täynnä ole kun niitä on eläinlääkärissäkin ihmetelty- ehkäpä siksi kun pöläyttelee niitä usein iltasella iloksemme.. Toinen hajuasia on, että sen pää haisee myskiltä. Alli haisi myös, mutta sittemmin on Avakin alkanut tuoksua. Hyvää vastapainoa noille anaalihajuhaitoille! Avan bravuuri on myös astioiden kuljettaminen. Se on joskus nostanut likoamassa olleen kattilan lavuaarista lattialle muutaman metrin päähän ilman, että vettä on lainkaan räiskynyt lattioille. Tuohon tarvitaan jo jonkinmoista taitoa. Siis ei silloin kun me ollaan kotona. Alla härskiSilli.



Pätmän tykkää hyppiä ja kiipeillä. Se on aivan erikoisen outo tuossa asiassa ja saa aikaan meille usein sydämentykytyksiä. Sen ehdoton bravuuri on tasapainotella sohvan selkänojalla, josta se onneksi  harvoin hyppää lattialle. Nyttemmin sen villit kokeilut ovat hieman harventuneet (ilmeisesti on enemmän ajantasalla taidoistaan ja ollaan saatu pahimmat pomput kitkettyä pois), mutta pienempänä saattoi yrittää loikata paikoiltaan esimerkiksi keittiön tai olkkarin pöydälle ihan tuosta vaan. Ja ihan oikeasti sellaisella kenguruloikalla. Sillä on myös tyhmä tapa hypätä aina esimerkiksi sohvalta laskeutuessaan ylöspäin, eikä suinkaan sulavasti suoraan alaspäin. Jos ei noilla loikilla ole hankittu irtopaloja ja lonkkavikoja niin on sillä vahva luusto... apua vaan sanon minä, mutta tuota kiipeily/loikkimistapaa on kamalan vaikeaa kontrolloida. Toinen hassu taipumus on, että se tykkää olla pää alaspäin. Jos sen ottaa syliin (mitä se rakastaa ja on aivan lötköpötkö) niin se mieluusti kierähtää ympäri niin, että sen pää roikkuu "ylösalaisin" kohti lattiaa.  Sillä on myös hassu tapa kirputtaa kun tulee rapsuteltavaksi ja lisäksi se käyttää taiotavasti etutassujaan esimerkiksi leikkiessään.





Pahkis sitten taas pupeltaa (itseasiassa pieni mies harrastaa sitä myös..). Pupeltamisen aiheuttaa yleensä videokameran esille ottaminen tai jonkin agivideon katsominen. Nähdessään, että kaivamme videokameran esille vilkaisee se tilanteen ja painuu makkariin päiväpeiton kimppuun.. Tältä se transsitilaan ajava toiminta sitten näyttää..


ja tässä tämä kahden nyrkin kokoinen ällöttävä lopputulos...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti