Tänään on kulunut jo kuukausi astutuksesta, kylläpäs aika kuluu nopeaan! Torstaina mennään Merjan luo Mäntsälään katsomaan josko sieltä jotain löytyisi ja mitä. Jännää :)
En tiedä, mutta jotenkin on toiveikas olo. Pirkon nisät on pinkeemmät ja voiskos olla jopa vähän vatsalinjassakin muutosta. Oksentelikin muutamia kertoja viime viikolla. Muutoin tuntuu vetäytyneen enemmän omaan rauhaansa ja nukkuu lähinnä jossain tuolla sängyssä tai sitten haluaa tehdä temppuja ja leikkiä. Paimentaa muita koiria jotenkin fanaattisemmin ja myös Einoa vilkuilee välillä sillä silmällä.. tuohon kaiketi vaikuttaa se, että Eino on lähtenyt liikenteeseen. Ei se nyt kovinkaan lampaalta minusta näytä, mutta sellainen mönkijäinenhän se on. Pitääkin muuten puuttua tiukemmin tuohon Einon vilkuiluun. Lenkillä Pirkko ei viitsi juurikaan enää juosta täysiä, spurttailee kyllä, mutta ei enää harrasta sellaista "räkäposkella kahtasataa ympäri peltoa tunnin verran" tyyppisiä lenkkejä. Ja hihnalenkillä se vetää perässä kuin satavuotias mummokoira nihkeä ilme naamallaan..
Tänään se muuten pääsi vanhaan duunipaikkaani visiitille ja oli aivan liekeissä. Muisti vielä, missä asiakkaita aina tapasi ja kiskoi sinne tohkeissaan. Aika liikkis ja hyvä muisti sillä kyllä on, sillä ei ole ollut hommissa mukana tuolla kahteen vuoteen. Niin ja yleisölleen se toki esitti tänään kaikki temppunsa ja raivokkaat hihnantappamiset. Hassu sesse :)
Pentublogin koitan pyöräyttää käyntiin kun torstaina toivottavasti saadaan varmuus siitä, että pikku Pirkkoja ja Ureja (eli pikku-purilaisia) on tulossa. Nyt siis kaikki peukut pystyyn!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti