kohti karsintoja

nämä koirat eivät ole menossa kohti karsintoja :)

Tuntuu, että kesäloma on mennyt kamalan vauhdikkaasti (aasinsilta yllä olevaan kuvaan). Niinhän se usein menee, että kun on paljon tekemistä niin aika menee nopsasti. En tiedä mistä lie kertoo, mutta oon nähnyt ihan liikaa töistä unia vieläkin, vaikka lomaa on jo 3,5 vkoa takana. Onneksi nämä viimeiset kaksi viikkoa on tarkoitus pyhittää todelliselle lepäämiselle (ja treenaamiselle). Aion niin maata rannalla kirja kädessä kunhan kelit sen vain sallii. Ja jos ei salli niin makaa vaikka vesisateessa, prkl. 

Kokkolan reissu oli kovin mukava. Ei niinkään kisamenestyksen takia vaan kaiken muun. Mulla on ihania sisaruksia, kavereita ja sukulaisia. Kokkolaan liittyy paljon kivoja muistoja erityisesti lapsuudesta joten sinne on aina spesiaalikivaa mennä. Radoilla jatkoimme yhden virheen teemaa johon alan jo kyllästymään. Ekalla radalla puomin ylösmeno (ei ottanut), tokalla radalla kompastuin siivekkeseen joka kaatui (mikäs helevetti mua vaivaa kun jatkuvasti näin tohellan), kolmannella putken jälkeen kielto (onko noista putken jälkeisistä kielloista kenties ollut joskus puhetta jossain..), neljänneltä radalta rima ja viimoisella radalla kielto ja ohitus johon keskeytin kun koira alkoi olla jo väsyneen oloinen. Että sellainen "kerää vähän kaikkea" teema.  Noista tuo rimarata taisi olla paras. Femmalla oltiin kolmansia ja aika olis riittänyt voittoon. Rata oli monille vaikea, mutta meidän vauhtiin ihan sopiva (niiden tosi nopeiden koirien ohjaajilla oli vaikeuksia ehtiä kertomaan ajoissa asioita).  Pahkis teki kelposuorituksia Pasin kanssa ja nollakin oli jo tosi lähellä (keinun ylösmenon päässä). Pirkko oli paras lämppäestekoira ja sai kisakirjan. Nyt ollaan jo aika lähellä kilpailemisen aloittamista. Pätmän oppi myös reissussa monia hyödyllisiä asioita. Se osaa nyt huutaa radan reunalla (ei tarvitse itseasiassa olla edes kovin lähellä), vetää hihnassa, haukkua vastaantuleville koirille, haukkua hotellissa ja pissata sänkyyn. Myös paimentamistaipumuksissa se on myös edistynyt, siis toisten koirien kanssa. Se kokeili myös Pätvoimiaan ja uhkasi henkeään kahteen otteeseen, mutta selvisi koettelemuksista hengissä (1. autotielle juokseminen ja rekan väistäminen ja 2. pään työntäminen aidan välistä niin, että pää juuttuu aitaan kiinni). Nyt ollaan siis kotiuduttu reissun päältä ja on aika asettaa nuo kaikki pikkuapinat taas kuriin ja nuhteeseen. Pätmän ehkä kaikista nopeiten, jotta ei ihan pahaksi ala..

Tiistaina käytiin Kaisan luona paimentamassa ja katsomassa myös paimennuskisoja Somerolla. Vaikea, mutta mielenkiintoinen laji. Jos olisin rikas ja vosin jättäytyä päivätöistä niin hankkisin asiasta ehdottomasti lisää kokemuksia. Nyt kuitenkin homma saa pysyä meille sellaisena kesälajina,harvinaisena herkkuna, jota tehdään kun on siihen helposti mahdollisuus. Mistään mitään en vielä ymmärrä, mutta luulisin, että Pirkkoa ei haittaa, että se lampaita silloin tällöin näkee, sillä se tuntuu kyllä viihtyvän paimennushommissa hyvin. Enemmän sillä on ymmärrystä asiasta kuin mulla. 

Ollana ehditty myös vähän aksaamaan sen kanssa ke ja tänään torstaina. Kepit ja keinu etenevät kun niitä treenaa. Niitä pitäisi vaan treenata, sillä tuossa hommassa toistot on kyllä tärkeitä. Tänään ei radan alku sujunut millään, ehkäpä koska neuvottelimme lähtöasioista ja otti siitä itseensä. Loppurata kuitenkin kulki hyvässä sovussa ja sujuvassa rytmissä. Ihanaahan sen kanssa on mennä ja tehdä kun on niin kiva. Yksi asia on kyllä, josta eh tykkää yhtään. Se on juoksujen päätteeksi alkanut puhhailemaan epäilyttäville ihmisille. Pirkosta on epäilyttävää jos esimerkiksi tyhjällä tiellä tulee joku vastaan tai kentälle pölähtää joku alkuperäiseen joukkoon kuulumaton. Se on selvästi epävarma, enkä nyt oikein ymmärrä miksi. Mitään ei ole todellakaan tapahtunut, mutta näin vaan nyt on. En haluaisi tehdä asiasta numeroa viemällä sitä kauemmas, leikittämällä jne..vaan toteamalla ennemmin "anna olla, elä ole tyhmä kun eihän tässä mitään ole", mutta mikä sitten on paras tapa. Mene ja tiedä. Jotenkin tuntuu, että tekemällä numeron asiasta se saa sellaiset mittasuhteet, mitä se ei ansaitse. 

Nyt syömään, jotta kesäkunto pysyy tasaisen paksuna. Viikonloppuna on karsinnat, ou jee!