Pirkko vastaan isi

Pasi kisasi eilen tyttöjen kanssa Jankkilassa. Voi olla, että olen väärässä, mutta varsinkin eka rata näytti radan reunalta vähän vääntämiseltä. Se antoi koiralle mahdollisuuden innostua ja lukea rataa ja jälleen pettyä. Eli toisinsanoen se mitä koira loogisesti luki ei vastannut ihan numerojärjestystä. Niinpä olis tarvinut mennä suurin osa radasta käsijarru päällä, jotta homma olisi pysynyt käsissä. Kertokoot se jotain, että vajaan 50 koiran kisassa tuli kolme nollaa. Voiton vei Mila ja Uni, joiden meno oli hienoa, mutta aika monessa kohtaa meinasi pakka hieman levitä. Mila sai kuitenkin taitavana pelasteltua ja onnistui lopulta suorittamaan radan virheettömästi. Loput koirat olivat rodultaan harvinaisempia näkyjä palkintojenjaossa ja oon kyllä heidän puolesta kovin iloinen. Tuo Uni on muuten sairaan nopea elukka. Ja sillä on sikahieno ja nopea puomi!

Pirkko päätti, että "jos Ipsu haluaa mennä ne esteet, jotka ipsu haluaa niin ipsu saa mennä". Pasin tehtäväksi jäi jäädä rannalle ruikuttamaan. Yleisöllä oli ainakin hauskaa kun Pirkko teki rataa koko rahan edestä. Jos se ratkaisisi, että kuka suoritti eniten vääriä ja määrältään eniten esteitä niin Pirkko olisi voittanut. Harmi, että nuo kisat mentiin ihan perinteisin säännöin :) Tokalla radalla meno oli vähän paremmin hallinnassa, mutta Pasin suunnitelma tai suunnitelman toteutus eivät istuneet Pirkolle, joka ratkaisi pelin 2-0 Pirkon eduksi. Nappasi siis jotain muuta mitä olisi pitänyt. Sanottakoon kuitenkin ruotsalaista asennetta kunnioittaen, että kontaktit ja kepit olivat hienot. Naureskeltiinkin ennen kisoja, että Pirkon tavoite on voittaa isi ja isin tavoite voittaa Pirkon kanssa. ja Pirkkohan voitti. Isin.

Sussukin oli liikenteessä Sussu-fiiliksin. Se taisi muistaa tokalle radalle mennessä, että yleensä sitä ohjaa joku muu ja etsiskeli mua hieman radalla ollessaankin. Ei sentään karannut, mutta näpsäkkänä tyttönä vilkuili aina tilaisuuden tullen, joka saattoi hiukan häiritä ainakin Pasia.  Ritva H. oli kiltti ja antoi niille vain osan niistä virheistä, mitä olisivat kyllä ansainneet. Ekalla radalla Pasi koitti vekata, mutta sussupa juoksi vain päin Pasin kättä saaden konkreettisesti turpaan. Oikea-aikainen rangaistus sille tuhmuudesta (tuo kosketus jäi tuomitsematta). Myös ainakin kaksi kieltoa olisi olleet ihan ymmärrettäviä, sillä kieltojahan ne nyt olivat. Ehkä heidän meno oli jotenkin muuten niin mielenkiintoista, että nuo jäivät huomaamatta. Tuomittuja virheitä keräsivät molemmilla radoilla keppien sisäänmenoista. Pasin pitää vähän harjoitella törkkäsyjä Avan kanssa. Toimivat takuuvarmasti kunhan vain itse tekee oikein.

Mutta hauskaa oli seurata noita ja myös muita kisaajia. Erityismaininta ja hyvä fiilis jäi Tiinan ja Jaimen kakkosradasta, jolla tekivät nollan. Voi sitä onnistumisen ilon ja hyvän fiiliksen määrää, joka Tiinasta paistoi kilometrin päähän radan jälkeen :) Itsellekkin tuli ihan hyvän fiiliksen kyynel silmänurkkaan. Hieno veto! Tuollaista fiilistä olisi kiva useammin nähdä onnistumisten jälkeen. Toinen loistoveto oli Helillä ja Vealla tuolla samaisella kakkosradalla, jolta saivat sertinkin. Aivan loistavaa ja hienoa! Niin ja Liisa ja Capo kanssa, niin tyylikästä ja loistomenoa aina ratojen loppuosiin saakka. Vau!

Viikonloppuna sain koiratällin kipeeseen mahaan, josta johtuen vointi on nyt vähän onnahdellut taas enempi. Tai siitä varmaan johtuu. Aamulla lähdin töihin, mutta jouduinkin palaamaan kotiin lepäilemään kun kivut kävivät liian isoiksi. Pöh. No, onneksi lepäily auttaa ja nyt kun on tässä rauhassa niin vointi on jo taas parempi. Täytyy nyt ottaa taas vähän rauhallisemmin niin eiköhän tää taas tästä. Ainakin oon ehtinyt nyt surffailla ja etsiä meille sopivia kalusteita olkkarin yhteen nurkkaukseen. Ollaan päätymässä siihen, että teemme sellaisen leponurkkauksen tuohon ja toiveena olis löytää siihen, jotkut kivat säkkituolit. Nyt on vähän POD 325 tai My&Roo tyyppiset mietinnässä. Katsellaan josko noista jotain kehittyisi.