ihmettelyä

Minkä väriset maalit valitsemme ja miten saa kissalle annettua lääkkeet? Tässä nämä kaksi vähäpätöistä pulmaa, jotka mielessä askarruttavat tällä hetkellä. Oikeastaan on aika mukavaa kun on muunlaisia ajatuksia välissä. Oman olotilan ihmettelyn väliin on hyvä mahduttaa muunkinlaisia juttuja. Ja onhan sitä ajateltavaa tullut tällä viikolla muutenkin kun palasin maanantaina töihin. Vähän kokeilumielessä ja työnkuvaa muokkaillen. Onneksi sellaiseen on mahdollisuus. Kolme päivää meni kivasti, tai no, kaksi ja puoli päivää tarkemmin ajateltuna. Tänään piti jäädä kotiin sillä eilis-ilta, viime yö ja tämä aamu muistuttivat siitä, että liian villiksi ei parane ruveta, vielä. Aamulla mietin, että miten kääntää kylkeä ilman kipua, mutta nyt vointi on jo parempi. Tänään rauhallisemmin ja huomenna toivottavasti taas töihin. Muuta ajateltavaa on tuonut myös tutun loukkaantuminen autokolarissa. Huh, onneksi tuo ehkä positiivisimpiin tyyppeihin lukeutuva henkilö selviytyi hommasta loppujen lopuksi aika pienellä. Tai pienellä jos vertaa siihen, mihin olisi ollut mahdollisuus. Ja sanottava on, että kyllä koiramaailmassa riittää hyväntahtoisia ihmisiä ja hyvää yhteishenkeä kun apua tarvitaan. Kerrassaan pysäyttävän hienoa!

Mutta miksi kissalle lääkkeitä? No siksi kun oli mennyt itseään johonkin rikkomaan. Luulin, että Esa oli taistellut pitkästä aikaa Röykän kuninkuudesta, mutta etujalassa ollut haava ei vaikuttanutkaan puremahaavalta vaan jonkin sortin tapaturma lienee tapahtunut kuitenkin. Jalassa oli isohko viiltohaava, sellainen vekki. Ihon alle oli päässyt ilmaa ja haava oli tulehtunut nopeasti. Nyt saa kipulääkkeiden lisäksi antibioottikuurin ja voin kertoa, että aina ei lääkkeiden antaminen mene kuin elokuvissa.. Sekoita ruuan sekaan..pah. Työnnä kurkkuun..joo, mutta miten säästyä itse tapaturmalta tuossa taistelussa? Samalla muuten eläinlääkärissä löydettiin myös, että sillä on  nivelrikkoa toisessa kyynärpäässä. Tai siis kuvasivat kipeän jalan niin siinä näkyi. Varman nivelrikkoa on muuallakin kun juuri tuossa kintussa. Kuulemma tosi yleistä vanhoilla kissoilla ja onhan tuollakin jo ikää 13vuotta. Esa sen sijaan päätti todistaa meille, että ei ole vanha eikä kipeä ja toi eilen kahden tunnin sisällä kuistille neljä hiirtä näytille. Tokihan asiasta piti komeasti ääntelemällä ilmoittaa. Uloshan sitä ei olisi saanut päästää haavan takia, mutta pääsi toistuvasti karkaamaan meidän hyvistä (?) yrityksistä huolimatta ja nyt haava näyttää jo hyvälle joten menkööt.

Ens viikonloppuna Pasi osallistuu konkkaronkan kanssa Riman mestiksiin. Onnea sille tuonne vuoden tärkeimpiin arvokisoihin.. ;)

Ja sitten jos siirtyisi taas ihmettelemään noita värivaihtoehtoja..