No niin, onhan taas ehtinyt
tapahtua joten olisko päivityksen paikka. Avan kanssa kisattiin
hiiden haukkujen kisoissa, käytiin BH-kokeessa ja otettiin uusia
tavoitteita treenirintamalla. Pirkko on käynyt osteopaatilla,
aloittanut tauon jälkeen reenailut sekä harjoitellut äidiksi
tulemista. Niin ja ollut Zeljkon koulutuksessa kanssa. Jos noista
jotain keräilisi tähän.
Hiidenhaukkujen kisoissa Avan kanssa ihan ok ratoja. Itseasiassa ihan hyviäkin paikoitellen. Kolme starttia,
joista kaksi nollaa ja yks femma. Saatiin koko kisauramme eka
alasmenovitonen..pahus! Toisaalta hyvä muistutus mulle, että
kontakteja ei saa pitää itsestäänselvyytenä. Nyt on Sussulla
ollut muuten hyvä syke kisoissa ja mulla ehkä kanssa. Viimeisellä 7
radalla ollaan tehty 5 nollaa. Kahdella radalla on tullut yksittäiset
virheet (tuo aan alasmeno ja yksi putken väärään päähän sujahdus). Tähän tulosvarmuuteen pitää nyt pyrkiä, sillä siinä
olis aineksia olla se meidän valttikorttimme.
BH-koetta jännitin enemmän kuin
mitään kisaa tai koetta ikinä. Tyhmä ja naurettava minä Ensin selitykset: ilma oli aika lämmin, enkä kyennyt oikein virittelemään Avaa
ennen suoritusta. Lisäksi vissiin kait oma jännitykseni hiukan vaikutti
suorittamiseen, josta johtuen emme nyt ihan esittäneet sellaista
tottista, mitä Ava yleensä tekee. Ennen molempia täyskäännöksiä
koitin pikkusen yrittää virittää sitä kun tuntui normaalia
matalaviettisemmältä, josta johtuen luulen, että täyskäännökset
hiukka levisivät. Ei ne kaikki nyt kategoriassa ”huono” olleet,
mutta aika huonoja kuiteskin. Tai ehkä muuhun seuraamiseen nähden
pistivät silmään, vaikka periaatteessa jollain koiralla voisivat
olla ihan kelvollisia. Niistä tuli tuomarilta vähän noottia ja ihan silleen ansaitusti. Muuten kehui seuraamisia ja muita liikkeitä
laadukkaiksi, nopeiksi, intensiiviksi jne. Saatiin molemmista
seuraamisista täyskäännösten takia erittäin hyvät, loput
liikkeistä olivat erinomaisen arvoisia. Vähän jäi harmittamaan,
sillä olis ollut kiva tehdä erinomaisesti kaikki. No, toisaalta
ihan sama, sillä ei se nyt huono ollut. Paikallaan olossa pysyi tosi
hyvin, vaikka sen aikana kaikkea ylimääräistä säätöä olikin. Mun pari
keskeytti ja hakivat nollakoiraa jne. joten siinä vierähtikin sitten
varmaan ainakin 10minuuttia. Kaupunkiosuus meni hyvin. Ava yritti
kiskaista mut kaupanovista sisälle (koska elää siinä uskossa,
että kauppa on paratiisi - aina sieltä tullaan kassit notkuen ruokaa
joten pakkohan sen on olla jotain erityistä). Mutta kokeessa
kokonaisuudessaan ei ollut kerrassaan mitään hävettävää osaltamme, hyvin totteli ja
siitä nyt sitten koulutustunnus plakkarissa. Nyt pitäisi keksiä
joku tavoite tuolle rintamalle. Antakaa mulle vaan lisää tunteja
päiviin ja päiviä viikkoon niin alan harrastamaan vaikka viestiä.
Pirkkis sitten tosiaan alkoi levitä
aksassa ihan omiin sfääreihin joten aattelin pistää sen tauolle
ja tsekata tilanteen osteopaatilla ennen kuin jatkaisin treenaamista.
Kesällä on tehnyt kaikkea kroppaa rasittavaa kuten uinut sikana,
törmäillyt renkaaseen monta kertaa, kökkinyt autossa useita
tunteja, treenannut keppejä ja kontakteja sekä juossut ja riehunut
pitkin kesälomapäiviä ja vaikka mitä. Oli siis 1,5vkoa tauolla
ennen käsittelyä ja ihan levossa. Olihan siinä hiukan hoidettavaa,
mm. lapojen väli ja rintalihakset olivat rasittuneet (ehkä
uimisesta) ja lisäksi ristiluun alue oli jäykkä. Ei mitään
erityisen pahaa, mutta hoidettavaa riitti kuitenkin. Vastasi heti
hyvin hoitoon joten uutta aikaa ei tarvinut ihan lähitulevaisuuteen
varata. Pidin sitä levossa agista vielä viikon käsittelyn jälkeen
ja nyt olen pariin kertaan sen kanssa tehnyt pikkupätkää ja eilen
olin myös tosiaan Zeljkon koulutuksessa. On kulkenut nyt ihan hyvin
joten toivotaan, että nuo kummallisuudet olivat jotain, mikä on nyt
historiaa (tuli takakiertojen ali, tiputti rimoja, teki valtaisia
hyppyjä, eikä koonnut itseään kunnolla). Saattoipa olla, että
käsittely auttoi. Tai sitten käsittely ja miniloma yhdessä. Mene
ja tiedä, mutta hyvä näin. On muuten tehnyt tosi hienosti kaikki
kontaktit ja kepit! Keinusta erityispisteet, sillä nyt sen ilme
alkaa olla kohdallaan eli aletaan saavuttaa oikeanlaista fiilistä
tuon esteen kanssa.
Zeljkon treeneissä eilen kaahausta ja
kovaa juoksemista, niin mulla kuin Pirkolla. Just tätä pitää
harjoitella- vauhdinhurmassa ohjaamista. Kun aina ei vaan voi
lähettää tai vastaanottaa. Joskus (tai aika usein) pitää oikeasti juosta apinana
ja saada koira silloinkin hanskattua. Eka pätkä oli vaikeampi kuin
toinen. Pitää ehkä opettaa joku suullinen käsky takaakiertoihin,
sillä en aina ehdi tuuppimaan sitä niihin. Muutamia rimoja tuli
alas ja vedot parin putken välissä olivat vaikeita. Yhdessä
takaakierto kohdassa alitus, mutta tuplarimalla korjaantui.
Valitsee muuten muhun nähden näemmä aina loitommaisen putken pään jos olen yhtään lähellä
sen linjaa vetämässä sitä. Mutta ei pöllömpää ollut kuitenkaan meidän meno ja ainakin yksi
melkosen ihana onnistuminenkin saatiin aikaan, josta melkein flow-fiilikset.
Luulen muuten, että Pirkolla on
valeraskaus. Bongasin sen hoitamassa hellästi kumista sinistä
virtahepoa ja olen tässä muutenkin ihmetellyt kun on vetäytynyt
kotona omiin juttuihinsa. Virtahepo lähti sitten mun hoiviin,
mutta myönnettäköön, että jotenkin sydämestä otti kun näin
sen huolestuneena etsivän kadonnutta ”pentuaan”. No, me
toivutaan tästä kyllä. Voi muuten olla, että Pirkko päätyy
piankin leikattavaksi, sillä ainakin tämä juoksu on saanut sen
päänupin aika sekavaksi. Harmi, sillä joku olisi saattanut saada
siitä aika kivan pennun itselleen (minä ainakin).
Sitten vielä treenikuviosta Avan
kanssa. Ava on ollut hyvä Jarin treeneissä ja ollaan nautittu
treeneistä molemmat. Nyt päätin, että sen osaamista on aika
jälleen vähän rakentaa ja otin projektiksi opettaa sille paremmat
avokulmat kepeille. Lisäksi oon työstänyt pepunheittoa niistoissa,
ihmisnuolissa sekä jenkkikäännöksissä. Kyllä se malinoissikin
taipuu muuten ihmeen hyvin! mutta onko nopeinta vaatia siltä mieletöntä kokoamista?- en tiedä, tuskin,
sillä joutuu todella keskittymään ja himmaamaan
vauhtiaan ennen käännöstä. Avasta keppien opettelu on muuten vähän
rasittavaa kun se joutuu miettimään... mutta se tekee sille ihan
hyvää (ja voi olla ihan uusi kokemuskin pitkään aikaan)! Tulevaisuudessa kuitenkin luulen, että pyrin auttamaan sitä edelleen törkkäilemallä aina kun siihen on mahdollisuus. Ava on hidas
liikkumaan kun samanaikaisesti ajattelee. Blondille juokseminen ja
ajatteleminen samanaikaisesti on aika paha rasti.. Mutta joskus tulee
tilanteita, joissa en ehdi auttaa ja haluan, että olisi noissa
tilanteissa itsenäisempi. Saisi myös paremmin kestää keppien
sisäänmenoissa tiukat leikkaukset ja pakkovalssit joten niitä
treenaamme myös. Oon myös vahvistanut kontaktien alasmenoja, jotta
menisi itsevarmemmin alas kun jään taakse. Kaikkea tätä juu,
mutta ei ylösmenoja. Kierränköhän todellista ongelmaa..
Jep, sellaista. Tänään Piken kanssa
alueelliseen, huomenna sussun kanssa piirimestiksiin ja sunnuntaina
Zeljkolle Avan tai Pirkon kanssa. Siinähän sitä ohjelmaa
loppuviikoksi.
kolme tolloa Hangossa pari viikkoa sitten. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti