On ehkä tyhmää kun täällä blogissa kerron olevan kipeä, mutta en syytä sen tarkemmin. Tiedoksi nyt kuitenkin, että hengissä ollaan, eikä kyse ole mistään kuolemanvakavasta. Korkeintaan pitää varpailla ja kipujen takia levossa, mutta vain väliaikaisesti. Ja jos nyt jotain asia kiinnostaa niin saapi kysyä, ihan hyvin voin asiasta kertoakkin :) Tämä kun nyt vaan on tälläinen julkinen paikka niin kaikkea ei ole tarvis tätä kautta puida ja puntaroida sen tarkemmin.
Pätmän kävi kuvattavana viime viikolla. Jotta mahdolliset supersankarin ainutlaatuisetkin yksityiskohdat tulisi ikuistettua niin kuvasimme tietenkin kaiken tarpeellisen. Häneltä ei kuitenkaan löytynyt mitään esimerkiksi lentämistä mahdollistavia ylimääräisiä elimiä tai poikkeavaa luustoa, jonka avulla kykenisi kissan lailla tipahtamaan korkeuksista tai sukeltamaan pitkäkestoisesti veden pinnan alla. Kaikki näyttivät ihan normaalilta ja juuri sellaiselta kuin toivoa saattaakin (tai.. ei noi edellä mainitut huonoja lisiä olis!). Toinen lonkista oli hitusen löysempi, mutta ei lainkaan huolestuttavalla tavalla. Niinpä hyvällä ja levollisella mielellä kennelliiton lausuntoa odottelemaan.
Lieman oli kuvat tulkinnut ja lausunut ja päätynyt siihen, että Honkasen ja Isohannin taloudesta puuttuu C-lonkkainen koira. Täytyisihän koko sarja saada kasaan, sillä perheestä löytyikin jo muut A, B ja D edustajat. Tämä tieto ei nyt liioin meitä kuitenkaan viehättänyt ja suorastaan vähän harmittikin, sillä kuvat näyttivät hyville. Onneksemme kuvannut eläinlääkäri kiinnostui myös asiasta ja omasta halustaan otti yhteyttä Liemanniin kysyäkseen, miksi tulokseen oli päädytty. Saimmekin kuulla, että tulos oli roikkunut B:n ja C:n välillä. Reisiluiden päät olivat olleet kauniit ja pyöreät sekä maljakko ollut myös kauniin mallinen, eikä siellä ollut nähtävissä mitään nivelpintamuutoksia. Kuitenkin lonkkamaljakko oli ollut hieman matala ja kun siihen lisättiin tuo pieni väljyys niin se laski sitten tuloksen C:hen. Liemanninkin mukaan lonkat eivät tulisi koiran käyttöön vaikuttamaan ja ilmeisesti tuo väljyys asia voi hyvinkin muuttua kun pojalle tulee hiukan ikää lisää. Niinpä lienee järkevää kuvata se uudestaan jossain kohtaa ja katsoa, onko löysyys hävinnyt ja nostaisiko se arvostelua asteella parempaan. Varmaa on, että meille harrastamista ajatellen nyt on ihan sama, että onko tuo tulos B vai C. Mutta hitsi kun tuosta pojasta on kuoriutunut niin älyttömän kiva monella tapaa, että mielestäni on suorastaan sääli jos tämä tulos estää pikkuPätmännien alkuun saattamisen jonkun kivan morsiammen kanssa. No joo, ei tuon silmiäkään ole peilattu, jotta mikälie kaihi sillä kuitenkin on ja ehkä saa ekan epilepsiakohtauksenkin tässä jo piakkoin.. :)
Pasi on treenannut Pirkon kanssa nyt kun en oo ite pystynyt. Vähänhän tuo Pirkkis tuntuu olevan takinkääntäjä, sillä on vallan tyytyväinen järjestelyyn. Kotonakin on alkanut ehdotella lisääntyvissä määrin Pasille kaikenlaista temppuilua, mutta onneksi sentään muistaa aina välillä myös mutkin. Eilen pääsin ekaa kertaa sitten hetkeen liikenteeseen kun vointi oli parempi. Lähdin illalla katsomaan sporttikselle meidän treeniryhmän ekoja treenejä ja se oli kyllä piristävää. Porukassa kirmailee Pätmänin ja Pirkon lisäksi Voltti ja Prim sekä Repo ja Bessinkäinen. Kamalan kivoja pentuja ja taitavia koiria koko lössi, eikä ihmisseurakaan huonoa ole- tai voisi olla huonompaakin vai miten se menikään ;) Puolueellisesti hämmennyin erityisesti siitä, miten hienosti Pasi ja Pirkko menivät. Voi tauti, miten se onkaan hieno koira, eikä Pasikaan hullumpi ole. En ole ennen Pirkkoa nähnytkään noin toisen kanssa tekemässä. Voi olla, että Pirkkoa vähän pingottaa kun Pasi on mua nopeampi ja muutenkin ohjaa vähän eritavalla, mutta hyvin pysyi homma kuitenkin kasassa. Pasilla on kaiketi olo, että vähän veitsenterällä mennään, mutta se onkin Pirkko-styleä. Tosi kivaa kun on tälläinen ulkoistamismahdollisuus niin pääsee ite nauttimaan agilitystä edes jollain tapaa :) Vieläkö saisi Pasin houkuteltua Sussu-agilityyn. On se sitä kokeillut, mutta jostain syystä ei nyt intopiukeena ole sitä treeneihin raahannut tuon jälkeen. Ihme tyyppi, sillä onhan nyt Ava-Agility ihan omaa luokkaansa!
Tänään vointi on pysynyt toistaiseksi "kasassa"joten illaksi olisi suuri suunnitelma päästä taas liikenteeseen. Pasi menee epiksiin koirien kanssa ja aattelin jospa sitä lähtisi sinne istuskelemaan ja ihmettelemään. Toivotaan, että tää nousujohteinen olotila pysyisi edes tälläisenä niin pääsisi tosiaan täältä kotoa makoilemasta vähän ihmisten ilmoille.
Seuraavat raportit taas jossain kohtaa. Kirjoitettavaa olis ainakin tän illan episten jälkeen tai sunnuntain kisojen, jossa Pasi starttaa Pirkolla riman piirimestisjoukkueessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti