sunnuntai 14. lokakuuta 2012

kaikenlaista menoa

Ihanaa, miniloma! Taputus oppilaiden syyslomalle, jotta tälläinen on mahdollista. Koulussa työskentelyn etuja :)

Tällä viikolla Pirkko on reenannut paljon ja monen tasoisesti. Maanantaina huhheijaa ounou-treeniä. Tai ehkä "hups-oho-kääk-se-meni-jo-enkä-osaa-ohjata-sitä-yhtään"-treeniä. Onneksi mieli oli positiivinen niin huonous ei pistänyt mieltä ahdistumaan kuitenkaan pahemmin vaan ennemmin asenne "täältä tullaan,vielä joskus!" oli fiilis. Radassa riitti joka kohdassa haastetta joten on vaikeaa eritellä ja analysoida asiaa jotenkin enää tarkemmin. Treenilistalle ainakin lähdöt, kovasta vauhdista päällejuoksut ja leikkaukset.  Noin 13 esteestä, mitä tahkottiin, saatiin onnistumaan ehkä kolmannella kerralla kahden esteen välinen hetki. Muu osuus jäi semihyväksi ja petrausta vaille.

Keskiviikkona Jarin treeneissä molempien tyttöjen kanssa. Helpohko sikavauhdikas rata. Ihan Jaria siis. tai no, yleensä treenit eivät ole noin helppoja, mutta vauhdikkaita kyllä aina ovat. Pirkkis oli aika pätevä! Kepit olivat vähän hukassa, mutta olivat hukassa kait joka iikalle, sillä niille tulo ja esteen hahmottaminen oli oikeasti koirille vaikeeta. Pirkkis suoriutui oikeastaan hyvin tasoonsa nähden joten siitä leveä hymy. Kontaktit ovat hyvät ja rimatkin taisivat pysyä hyvin ylhäällä.  Ja siis tehtiin yhdessä rataa! Vau!

Ava samalla radalla meinasi irroittaa naaman multa niistossa johon ei jarrannut. Enpäs väistänytkään alta kun huomasin, että ei aio koota itseään ja sieltä se vaan tulla tupsahti melkein syliin. Motorisesti lahjakas koira onneksi kun on, niin sai väännettyä itsensä jotenkin mun ja siivekkeen välistä. Ja onneksi on kiltti, sillä ei halua tulla päin. Palkkauksia niistoon niin johan alkoi muistua mieleen moinen ohjauskuvio sillekkin. Keskustelua noiden erilaisuudesta ja siitä, että niiden ohjaaminen peräkkäin on mulle vaikeaa. Onhan se. Ovat kamalan erilaisia.

Torstaina yökyöpelit sporttiksella. Sari oli tuonut kivan radan, jonka alku tuotti hieman päänvaivaa. Itseasiassa alku taisi olla mm-kisojen maksien yksilöfinaalin alku Aalle saakka. Meille vaikeeta oli saada käännös hyväksi ennen putken alla olevaa hyppyä. Pienellä viilauksella (muista liikkua kohti seuraavaa estettä!) saatiin tilanne parempaan hallintaan. Pirkko erotteli hyvin putki/puomin ja teki jälleen kepit hienosti. Noista asioista onni ja ihanuus!  Ja luoja kun se pinkoo kovaa. Ja heh, miten hassusti se ääntelee usein mennessään. Se ei hauku varsinaisesti vaan kiljuu. Mutta silleen soman tuskasesti eli ei niin, että korvat särkyy. Hassu koira. Sisarukset meni hienosti, on tuo hieno pentue ihan oikeesti. Ja Pätmän alkaa osoittaa Pahkismaisia piirteitä. Alkaa pienellä mato-miehellä olla jo vähän asennetta.

Äsken juuri käytiin riman mestiksissa Pirkon ja Avan kanssa. Avan kanssa huonoja vetoja. Oltiin molemmat pihalla ja yhdessä huono yhdistelmä. Se ei oikein ollut hyvän keskittyneen oloinen, ehkä on viettänyt liikaa aikaa kainalossa nyt viikonloppuna. Ja mä en osaa vaihtaa pirkosta Avaan noin nopsasti. Ekalta radalta Avalle yksi rima ja tokalta ihme kimpoilua ja sekoilua meiltä molemmilta. Voihan hävetys, radassa ei ollut mitään, mitä ei oltais osattu. Tänään ei vaan ollut meidän hetki. Pirkko kruunattiin möllimestariksi, mutta titteliin ei vaadittu tällä kertaa kummempaa onnistumista- oltiin ainut maksimölli nimittäin ja radalta ei saanut hyllyjä :) Rata oli vauhdikas ja sisälsi muuten kepit ja renkaan, jotka molemmat menivät hyvin. Putken jälkeisellä hypyllä rima, jota en edes oikein tajunnut, jotta oisin osannut puuttua. Ja loppusuoran irtoaminen ei oikein onnistunut. Pussin jälkeen olisi pitänyt iorrota parin hyvin verran, mutta tuo syöksähti väärille urille jonnekkin radan keskustaa päin, jossa sinkoili putken yli edes takaisin :) Loppusuorat siis treenin alle! Pirkkis meni mysö agiradan nollakoirana. rata meni ihmeen hyvin. Aa, puomi ja kepit olivat hyvät (jee!) ja rata yhtä hypyn ohitusta lukuunottamatta taisi olla nolla. Ei tarvinut yhtään hävetä, hieno Piipaa! Pirkko teki radan itseasiassa paljon paremmin kuin Ava. Ehkä olin henkisesti enemmän panostanut myös Pirkkoon, joka näkyi suoriutumisessa. Kiva tunnelma ja on rimassa mukavaa porukkaa.

Huomenna aamusta osteopaatille ja illalla Avan kanssa Pasia tuuraamaan Niinulle Avan kanssa. Keskiviikkona reenit turuus Elinan luona. Viikonloppuna ei mitään ja tosiaan perjantaina vapaata mysö töistä. Aika jees!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti