oi, olipas rentouttava mökkiviikonloppu! Siitä lienee vuosia kun ollaan viimeksi Pasin kanssa vietetty kahdestaan viikonloppu ilman mitään suunnitelmia- jos suunnitelmiksi siis lasketaan "vapaiden viikonloppujen" pakolliset pihahommat ja muut kotityöt.. On meillä sellaisia ollut. Nyt ei tehty kotitöitä eikä pihahommia. Kunhan levättiin aivot narikassa ja syötiin sekä saunottiin. Tänään heräsin pirteenä ennen kellon soittoa, eikä töistä palatessa silmät lurpanneet yhtään vaatien päiväunta. Taisi miniloma tehdä tehtävänsä ja nyt jaksaa taas entistä ehompana.
Viime viikolla reenattiin ahkerasti. Maanantaina kävin Avan kanssa tuuraamassa Pasia ja Pahkista Niinulla, keskiviikkona treenattiin Elinan silmien alla Pirkon kanssa, torstaina yökyöpeleitiin sisarusten kanssa sporttiksella ja sunnuntaina vielä pääsi Pirkkis riman hallille ratatreenaamaan. En olekkaan Pirkon kanssa hetkeen treenannut kolmea kertaa saman viikon sisällä. Tai siis toki ole silloin kun ollaan tehty estevalmiutta, mutta tuollasia ratatreenejä en ole. Oon kyllä pimee, mutta mua ihan huolestutti treenata se kahtena peräkkäisenä päivänä kun Elinan treenit vetivät sen aika hapoille. Kukkahattu tai mikälie taidan olla.
Avan kanssa maanantaina paras muistutus siitä, että sellaisten ratojen kanssa tarvii olla tarkkana, jossa välissä on intensiivisempää kuljetusta ja sitten enemmän irrottamista. Jos jään yhtään "tähän, tähän"- moodiin kiinni niin ei irtoa mihkään. Hassua, mutta mun pitää henkisesti päästää se löyhemmälle niin silloin irtoaa paremmin. Tai mitäs hassua tuossa nyt on, aika loogista sanoisin. Se muuten hyppää ihan apinana niistoissa/ihmisnuolissa päin. Niitä tarvis nyt treenata. Pirkko tulee niihin niin kevyesti, että yritän varmaan samalla tavalla Avan kanssa. Ei toimi ei. Mutta on sen kanssa helppoa. Kunhan itse tekee suunnilleen oikein, niin virheitä on vaikeaa tehdä. Jos teet väärin niin toki se tekee niinkuin kerrot sille.
Pirkkiksen kanssa oli nastaa treenata myös. Keskiviikkona rytmitystä, rytmitystä, rytmitystä. Miksi se onkin niin usein niin vaikeaa? Ehkäpä vaan koska se on niin erilaista, mihin olen tottunut. Mutta vielä koittaa päivä jolloin olemme samalla planeetalla ainakin 25 estettä ja sitten on kyllä hienoa! Kepeille taas plussapisteet, sillä pujotteli hyvin loppuun mun leijeröinneistä huolimatta. Tosi kivat oli treenit ja varsin hyödylliset myös.
Torstaina juttujen taso oli aika usein melko tasotonta, mutta onneksi sekä jutuilla, että agilityllä oli hetkensä. Pasi toi vauhdikkaan ja vaikean radan, jossa piti kipittää ja rytmittää. Tein aika antaumuksella, sillä kaaduin kerran juoksemisen huumassani. Kovavauhtinen persjättö voi olla vaikeaa.. Mutta paljon hyvää ja paljon harjoiteltavaa. Aina ei tarvi rynniä kun vähempikin riittäisi aika usein. Mutta kuinka vähän ja missä tilanteessa. Näitä on hyvä pohtia. Ja valssien valmiiksi saaminen- ei luulisi tuon olevan edelleen vaikeaa, mutta onhan se. Mutta sain hyvä oivalluksen ja ehkäpä olen tuon treenin jälkeen hippasen parempi tuossakin asiassa. Hyvä setti. Onni on hyvät treenikaverit!
Sunnuntaina ykkösluokan rataa Pirkon kanssa. Halusin nähdä, että selvitäänkö yhtään eli ollaanko jo lähellä kisavalmiutta, tuon tyyppisillä radoilla kun olis tarkoitus aloittaa. Ei mennyt nollalla läpi ei. Ei isompia erheitä, mutta pientä kaahotusta ja siitä johtuvaa neuvottomuutta oli havaittavissa. Kontaktit aika jees ja kepit oikein jees. Tokalla yrityksellä nolla oli jo lähellä. Yhdessä valssissa jäin liikaa paikoilleni ja se kiersi ja kaarsi jonnekkin selän taakse. Muuten virheetön suoritus. Kumpa kisoissakin olis kaksi yritystä! Lopuksi keppikulmia (takaaleikkauksia ja päällejuoksuja), käskyerottelua ja tiukkoja leikkauksia hypyillä. On se aika huippiskoira. Treeniseura oli jälleen loistavaa, kiitos Jonnan ja Tuulian! Pirkkis on aika lovena Simo bortsuun, joka on sen lapsuudentreenikaveri. Sen mielestä kaikki, ketkä se on treffannut nuorena on tosi jees (paitsi sen veljet). Nykyisin uusissa tuttavuuksissa pitää olla jotain superspesiaalia, jotta lämpenee kaveeraamaan.
Mutta nyt muuta tekemään. Pakollisia kotihommia ja sitten maajussien pariin. Huomenna aloitetaan tokotreenit Jessiva S. silmien alla ja viikonloppuna tiedossa ihan huippusettiä kun lähdetään Turkuun leirille Janitan ja Jaakon koulutuksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti