elämää ei sen enempää

No niin, viikot vierii ja joulu lähestyy :) Kohta onkin kulunut jo kolme viikkoa astutuksesta ja minä toiveikkaana olen aivan sitä mieltä, että tiine on. Mutta jos Pasikin on sitä mieltä, että Pirkko on erilainen niin onhan se sitten. Se on sellainen levollinen, seurallinen ja mukavuudenhaluinen. Makaa koivet kohti kattoa ja hakeutuu rapsuteltavaksi paljon useammin. Haluaa tehdä temppuja ja syö kuin porsas. Tosin nuo kaksi jälkimmäistä ovat kyllä perusPirkko meininkiä. On nyt muutaman kerran myös oksentanut, joka voinee sekin kuulemma kuulua asiaan. Lainatakseni eräiden viisaiden agilityihmisten sloukania niin: Toivotaan toivotaan. Pitäisikin varmaan varailla aikaa ultraan. Voi hiisi, kumpa olisi paljon pentuja tulossa. Tai edes muutama.

Avan kanssa ei auttanut, vaikka kuinka parasta toivoi kun taannoin vein hänet Räihälle visiitille. Tai olisihan tilanne voinut toki huonompikin olla. Mulla on kuitenkin vielä koira, joka voi hyvin mielin elellä eläkekoiran elämää ja tilanteen niin salliessa jotain pientä puuhastellakin. Mutta se hänen päälajinsa, koirien telinevoimistelu, jossa hän ansiokkaasti kilpaili useat vuodet on nyt sitten taakse jäänyttä elämää. Tavallaan surku, tavallaan olin jotenkin varma, että jotain on. Ja onneksi tuo ei ole mikään nuori missi enää. Mutta myönnetään, että olisi ollut kiva sen kanssa vielä osallistua ensi kesänä sm-kisoihin ja karsintoihin ja lähteä ennenkaikkea sinne Tsekkeihin toukokuussa FMBB-kisoihin. Mutta ei näitä sairauksia, vikoja ja vammoja ole sen perusteella ennenkään jaettu, että koska olisi paras aika mihinkin. Näin nyt sitten on, että nyt oli tuon aika siirtyä päätoimiseksi Einon eväiden ryöstäjäksi. Onneksi Ava on vähään tyytyväinen ja oikeasti todella mukavuudenhaluinen. Uskoisin siis, että hän tulee viihtymään roolissaan paremmin kuin hyvin. Toivotaan hälle vaan kivuttomia päiviä mahdollisimman paljon.

Siltä löydettiin siis muutoksia niin viimeisistä kaulanikamista kuin ristiluusta. Jotta tilanne hahmottuisi mahdollisimman hyvin niin selkä vielä magneettikuvattiin. Siellä on pientä pullistumaa ja hermo(juuri)kanavassa ahtaumaa ja sen sellaista. Mitäpä noita tarkemmin selvittämään, ketä kiinnostaa niin kysyköön. Leikkauksilla ei häntä rasiteta joten tarvittavasti kipulääkkeitä ja sitten toki erilaisia tukihoitomuotoja kuten fysioterapiaa, osteopatiaa, akupunktiota hyödynnetään myös.

Jotain tukimuotoja taitaisin minäkin tarvita, sen verran on ollut koetuksella hermojen rakenne lähiviikkoina Einon kanssa.. Ensin se sai pari viikkoa sitten reaktion kananmuniin ja oksensi kesken unien useaan otteeseen vatsansa tyhjäksi (ja kakoi sitten oksua kun meinasi siihen tukehtua). Tuon valvotun yön jälkeen kun minulla verenpaine laski normaalille tasolle niin sai syötyä lattialta jotain, mihin meinasi ihan oikeasti tukehtua. Onneksi on tullut käytyä noita ensiapukoulutuksia niin jotain osasin kai oikein tehdä ja tilanteesta selvittiin. Nyt onkin odoteltu ja tislailtu tuon kakkoja, jotta nähdään, mitä söi. Luultavasti pussinsulkijan taikka voirasian kannen alta palan foliota. Siivoushullun kyttääjän painajainen..kun mikään ei näemmä riitä. Noh, tuosta olikin vähän enempi jo selvittävää tällä äidillä kun tilanne oli kaikenpuolin kurja. Mutta ei kahta ilman kolmatta ja tänään sitten taas päivystykseen kun Eino löi päänsä kun oltiin Riikan luona kyläilemässä. Siinä se jaloissa pyöri ja hupsheijaa kohti veri lensi ja kulma auki. Onneksi kuitenkin haava näytti kurjemmalta kuin oli joten teippauksilla kohti kotia ja uusia seikkailuita. Huoh, jos saan ikinä pidettyä tuon hengissä aikuiseksi saakka niin hyvä on.

Mutta jotain erinomaisen kivaakin on tapahtunut. Pätmän ja Pasi saivat toisen nollan ja ovat kohta kakkosissa :) Jos Pät-keinuja ei otettaisi huomioon niin olisivat varmasti jo kolmosissakin, mutta nykysäännöt eivät tunne tuota vielä.

Hei ja jos jollekulle tulee akuutti tarve lainaohjaajalle niin mua saa kysyä :)  Pirkon ollessa nyt tauolla ja Ava eläkkeellä niin mulla pitää hiljaista agilityn suhteen. Niin surku, sillä vasta pidin vuoden taukoa ja nyt olisi intoa vaikka muille jakaa.

Ja sitten tuon lapsen perään. Taidan laittaa sen johonkin pehmustettuun kuplaan.