heippa taas hetkeen, onhan sitä kiirusta pitänyt. Sellaista se on tämä kotiäidin arki! Miten ihmeessä sitä saakin joskus vielä mahdutettua töissä käymisen tähän kaikkeen? hiljalleen alan ymmärtää ruuhkavuodet-käsitteen merkitystä.. Mutta onnekseni voin vielä jatkaa kotiäiteilyä hetken aikaan, ainakin ensi syksyyn saakka.
Kaikkea on tietty taas ehditty touhuta. En kaikkeen palaa, mutta tärkeimmistä jotain.
Ihana Eino on jo 7kk. Hän kierii ja pyörii, rakastaa yksityiskohtia ja ruokaa. Kaikki hassuttelut ovat nyt poikaa ja teletapit hottis juttu. Ihailen hänen viisauttaan, lapseni on nero niinkuin kaikkien muidenkin lapset kai äitiensä silmissä ovat. Mutta eikö olekkin poikkeuksellisen viisasta, että hän hmm...öö? No nyt just ei tule mieleen, mutta onhan näitä suuria tekoja hänen toimestaan joka päivä nähtävissä. Yöunille käyminen ja nukkuminen ovat tavallaan haasteellisia. Tai sanotaan, että koulutus on aivan kesken. Meidän vai Einon, en tiedä. Olen havainnut, että koitan päästä helpolla ja teen ratkaisuja, jotka tuntuvat toimivan lyhyellä aikavälillä. Mutta ehkei kaikki voi mennä kuin elokuvissa, olishan tää liian helppoa muuten? Mutta jos ihmettelette pikkusen hidasta järjenjuoksuani niin syy voi olla niinkin yksinkertainen kuin vähäiset yöunet. Kun seitsemään kuukauteen ei ole nukkunut kerrallaan kolmea tuntia pidempää pätkää niin voipi olla, että vähän hitaalla alkaa hiljalleen käymään :)
Ja sitten hei, Sussu Ruusunnuppu, malinoissi armain, vanha missi. Hän lähtee Tsekkeihin ensi keväänä, koska tuli valituksi FMBB 2015 kisoihin Suomea edustamaan. Ava sanoo, että Tsekki kuullostaa hyvälle ruualle joten hän voi lähteä siihen juttuun mukaan. Sanoin, että Tsekki on poikkeuksellisen mehukas makkara. Vastaus oli hänelle oikein mieleen, hyvä juttu. Älkää kertoko hälle, että asiaan voi liittyä jotain urheiluakin. Sitä koirien telinevoimistelua, jota hän harrastaa. Annetaan hänen hautoa nyt tuota positiivista ja mehukasta mielikuvaa jonkin aikaan. No ei vaan, oikeasti tosi kiva juttu! Nuo ovat loistokisat ihan varmasti. Paljon hienoja koiria ja hienoja suorituksia eri lajeissa. Tottakai myös karvaita epäonnistumisia ja pettymyksiä, mutta nekin tavallan kuuluvat asiaan. Suomesta lähtee kiva porukka liikenteeseen ja uskon, että meille tulee mahtava reissu tuosta.
Ja sitten Pirkko uutisia. Olen siirtynyt takaisin sen ohjaksiin ja nauttinut nyt vauhdin hurmasta täysin siemauksin. Pari kisaakin on käyty ja voitteko uskoa, että heti ekoista kisoista oli kotiintuomisena tuplanolla! Loput startit ovat sisältäneet aina jonkun yksittäisen virheen, mutta sanoisin, että ei pöllömpää lainkaan. Olisihan tää voinut alkaa paljon kaoottisimmissakin merkeissä joten mulla on syytä olla kovin tyytyväinen. Tässä ekat startit kuvattuna, kiitosta taas Esa ja Outi :) Ekalla radalla olin aivan kohmeessä jännityksestä, joka selittää nuo pari kummallista jäätymistä. Toka rata tuntui jo kevyemmälle joskin pienimuotoista pingottamista oli edelleen ilmoilla. Harmi kun viime sunnuntain startit eivät ole kuvattu. Ne tuntuivat paljon rennommilta kuin nämä:
https://www.youtube.com/watch?v=tT4N-94pdx4
Pirkkis on myös aloittanut ahkeran merkkaamisen ja karvan tiputtamisen. Viimeksi aloitti tekemään tälläistä huhtikuun lopulla ja kesäkuun alussa alkoi juoksu. Jos vanhat merkit siis pitää paikkaansa niin loka-marraskuun vaihteessa olisi kaiketi juoksu tulossa. Hauskaa :)
Ja tokoiltu on. Se ei itseasiassa ole lainkaan pöllömpi laji.
Ja sit tää menis nukkumaan niin ei tarvi täällä valitella vähäisiä unia.. :)
